Tiistaina 7.10. Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti ’Sosiaali- ja terveysviraston palveluverkon’ tulevaisuuden linjoista. Vuonna 2030 tulisi kaupungin terveyspalveluiden näyttää tyystin erilaisilta. ’Suuri ja kaunis’ on uusi keskeinen ajatus sotepalveluiden piirissä. Palveluiden keskittäminen jättikokoisiin laitoksiin on tulevaisuuden ”hieno visio”.
Ajatus on ahdata terveyspalvelut yhdessä sosiaalipalveluiden kanssa terveysasemiin joiden vastuualueella olisi jopa 100 000 asukasta per asema. Samalla on muutos täyttä kokeilua ja virheistä oppimista koska mitään näin suurta palveluiden järjestämistä keskitetysti ei ole Helsingissä aikaisemmin koettu. Kuitenkin ollaan valmiita luopumaan suurimmasta osasta nykyisiä terveysasemia kokeillakseen näitä tulevia jonotuskeskuksia. Osa päättäjistä varmasti toivoo tilanteen hyödyttävän yksityistä terveyspuolta rampauttamalla julkisen. Kohta ’lähiterveyspalvelu’ on yksityinen klinikka ja rahalla saa.
Vaikka tiistain kokouksessa viraston esitystä muutettiin muotoon ”Lautakunta ei sitoudu alustavan suunnitelman keskeisissä linjauksissa 25:n keskuksen lukumäärään, koska palvelukeskusten lukumäärä täsmentyy pilottien ja palveluverkon jatkoselvittelyjen ja erillisten päätösten pohjalta.”, ei tosiasiallisesti muutettu virkamiesvalmistelun lähtökohtaa lakkauttaa 2/3 kaikista kaupungin terveysasemista. (!!)
Mikä mättää? Päällimmäisin asia on se että palveluiden keskittäminen ei ole kaupunkilaisten toiveiden mukaista. Lähipalveluita arvostetaan ja niistä ei tahdota luopua. Kuitenkin päätöksentekijät ovat asiassa ihan eri linjoilla. Monesti syyksi annetaan vaikea henkilöstön rekrytointi ”pieniin” terveysasemiin ja sitä kautta epävarmuus palveluiden laadusta. Kuitenkin ainoa tilanteen lopullisesti korjaava poliittinen päätös olisi eduskunnan päätös luopua yksityisen terveysbisneksen tukemisesta (KELA-tuen poisto). Nyt houkutus oman yksityisen praktiikan ja terveemmän asiakaskunnan pariin on lääkäreillä ymmärrettävän suuri.
Vasemmisto on koko prosessin ajan kamppaillut lähipalveluiden puolesta tarjoten uutta konseptia palveluiden parantamiseen ja terveyserojen vähentämiseen. Vasemmiston sote-lautakunnan jäsen Anna Vuorjoki avaa hyvin vaihtoehtoista mallia kirjoituksessaan:
”Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöhön ei kuitenkaan tarvittaisi isoja keskuksia, vaan aivan yhtä hyvin sitä voitaisiin tiivistää pienillä lähiasemilla. Eri kaupunginosissa pitäisikin olla sosiaali- ja terveysasemia, joilta saa tavallisimpia terveyskeskuspalveluita, sosiaalityötä sekä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita. Pienillä asemilla työntekijät pystyvät tuntemaan oman kaupunginosansa ja kehittämään sellaisia palveluita, joita juuri siellä tarvitaan. Isoihin keskuksiin pitäisi siirtää vain vaativimmat palvelut kuten esimerkiksi lastensuojelu, perheneuvola ja vaativat mielenterveyspalvelut.
Esitin kokouksessa, että jatkossa kehitetään toimintamallia tällaisille lähisosiaali- ja terveysasemille. Valitettavasti esitys kumottiin äänin 8‒4. Meidän vasemmistoliittolaisten lisäksi sitä tukivat vain yksi SDP:n- ja perussuomalaisten edustaja.”
Päätös on nyt siunattu lautakunnassa, mutta kaupunginhallitus voi päättää alistaa päätöksen ja käsitellä asiaa itse. Tilanne on erityisen harmillinen koska nyt tehdyt alustavat linjaukset päätyvät vasta julkiseen keskusteluun kun terveysasemille uhkaa tulla lappu luukulle.
Lista nykyisistä terveysasemista jotka luultavasti häviävät:
Haagan terveysasema
Jakomäen terveysasema
Kannelmäen terveysasema
Kivikon terveysasema
Kontulan terveysasema
Malminkartanon terveysasema
Maunulan terveysasema
Munkkiniemen terveysasema
Oulunkylän terveysasema
Paloheinän terveysasema
Pihlajamäen terveysasema
Pitäjänmäen terveysasema
Puistolan terveysasema
Suutarilan terveysasema
Töölön terveysasema
Viiskulman terveysasema
Aikaisemmin tässä kuussa lakkautetut terveysasemat:
Herttoniemen, Vallilan & Kallion terveysasemat (Kallio säilyy vuoteen 2018).